Ihmiset
Teatterikoneessa suurin osa ihmisistä on mukana toiminnassa esityskohtaisesti.
Aktiiviset
Aaro Vuotila
”Teatterikoneen kautta minulle on auennut mahdollisuus tehdä rakastamaani ammattia monipuolisemmin kuin missään muualla. Tämä on opettanut minua ihmisenä, näyttelijänä, muusikkona, ohjaajana, kirjoittajana, säveltäjänä, lavastajana, maskeeraajana, makkaranmyyjänä ja vaikka minä. Tämä on ollut se todellinen koulu, ja tätä käydään yhä!”
Elämänohje Teatterikoneelle:
pitäkää huolta ihmisistä, ilman ihmistä ei kone toimi!
Annu Sankilampi
”Olen ollut perustamassa Teatterikonetta, se on minulle rakas ja tärkeä. Minä taidan olla ainoa, joka on ollut kaikissa Teatterikoneen näytelmissä mukana, joko näyttelemässä tai ohjaamassa. Tämä on ollut henkisesti vaativin teatterikoulu minkä olen läpikäynyt ja sitä kautta avannut uudenlaista näkökulmaa teatterin tekemiseen käytännön tasolla. Olen kiitollinen siitä mitä olemme saavuttaneet, mitä tulemme saavuttamaan ja näistä ihanista ihmisistä, jotka tätä ovat olleet tekemässä ja ketkä tulevat tätä tekemään.”
Elämänohje Teatterikoneelle:
Älä myy sieluasi! Pysy rehellisenä näkemyksillesi!
Piia Sairanen
”Teatterikoneen toimintaa seurasin näköalapaikalta useita vuosia, Ilosesta talosta lähtien. Vakuutuin siitä, että Teatterikone tekee ajatuksia herättävää ja innostavaa teatteria. Se, että taideteoksilla on jotain sanottavaa, on minulle tärkeää. Syksyllä 2009 aloitin Toivo Elvis Tähteä tuottamalla ja työ jatkuu Ronja Ryövärintytär – Metsäseikkailun parissa. Tuntuu hyvältä olla omalla alalla taitavassa joukossa. ”
Elämänohje Teatterikoneelle:
Mitelkäämme masiinalla merkitystä maailmaan.
Ville Niutanen
”Mukana Teatterikoneessa vuodesta 2007, ensisijaisesti tuottajana. Tänä aikana olen saanut tutustua loistaviin hahmoihin ja päässyt tekemään uusia juttuja. Ehkä hienointa antia on ollut kollektiivinen toisinajattelu ja asioiden lähestyminen niistä vähemmän todennäköisistä suunnista.”
Elämänohje Teatterikoneelle
- Edu Kettusta lainaten; Saatanan kone, älä hyydy
Emmi Aarnio
”Olen tehnyt Teatterikoneen mukana paljon mieletöntä teatteria. Salaisuuden Vartija vuonna 2005 ja sitä edeltävä koulutus oli lähtölaukaus monelle hienolle kokemukselle. Sitten tuli Minusta tulee isona ja Runollista. Aika ajoin olen ollut mukana myös laulukoneessa ja muissa erilaisissa performansseissa.
Teatterikoneen kanssa työskentelystä minulle on jäänyt hirmuinen määrä kokemusta erilaisista tavoista tehdä teatteria, ihania muistoja ja mahtavia ihmisiä, joihin en olisi luultavasti muuten tutustunut.”
Elämänohje teatterikoneelle olisi, että on hyvä muistaa rasvata ja voidella ketjut sekä muut koneen osat, niin käyttöikä kasvaa huomattavasti
Pasi Saarinen
”Olen näytellyt Pönttöjutussa pahvinkeräysastiaa, Rouva Tsutsusta, B-rapun Karppasta ja Romppaista. Muutoin olen ollut aktiivisesti läsnä lähinnä Koneen bileissä.
Koneessa parasta on tekemisen ilmapiiri. Hommia tehdään tosissaan, vaan ei vähääkään tosikkona. Mukavaa on ollut päästä välillä taas näyttelemään. Kone on toiminut myös ammatillisena terapeuttina.”
Elämänohje Teatterikoneelle:
Pidä oma linjasi.
Joonas Purojärvi
”Teatterikoneen matkaan lähdin kesällä 2005, ensin koulutuksen muodossa ja josta oppia keränneenä vietin kesän Joutsenlammen maisemissa ”Salaisuuden Vartijan” parissa. Kesällä 2007 olin mukana näytelmässä ”Minusta tulee isona”.
Teatterikone on opettanut minulle rohkeutta heittäytyä tilanteisiin, niin teatterin maailmassa kuin ”oikeassakin” elämässä. Teatterikoneelta saatua pääomaa ovat oikeastaan kaikki mitä olen
teatterin tekemisestä elämäni aikana oppinut.”
Elämänohje Teatterikoneelle:
Jatkakaa samaan malliin suurella sydämellä ja haasteita kaihtamatta Selaimesi ei ehkä tue tämän kuvan näyttöä.
Anne Kalliomäki
Tarinakone, yrittäjä, sisältösuunnittelija ja kouluttaja
”Teatterikoneen tuottaja kauden 2007 – 2008. Koneesta ulos putkahtivat tuolloin näytelmät Hiekkalaatikkoperhe, Pönttöjuttu sekä Runollista. Vuoden mittainen visiitti koneen tuottajana toi uusien ystävien lisäksi uuden yhteistyökumppanin. Vuosi oli myös silmiä avaava kokemus media-alan ammattilaiselle teatterin tekemisen taisteluun, josta ei puutu hikeä ja kyyneleitä mutta ei myöskään iloa ja aitoa tekemisen tunnetta. Teatterikoneen tuottajavuoden jälkeen perustin itselleni oman koneen, jonka kautta yhteistyö Teatterikoneen kanssa onkin sittemmin jo jatkunut.”
Elämänohje Teatterikoneelle:
Koneen säännöllinen huolto on aina osa perustoimintaa!
Minna Aro
”Olen mukana Runollistassa. Sen esityksistä on jäänyt erittäin iloinen mieli.”
Elämänohje Teatterikoneelle:
Jatkakaa!! Valitsemallanne lahjomattomalla tiellä.
Pekka Sankilampi
”Olen mukana Runollista bändissä. Se oli mukavaa ja innostavaa! Aiemmin olen tehnyt mitä vaan olen omilta töiltäni ehtinyt – esim. lavasteita. Oma työni kaupunginteatterissa vie aikaa ja voimaa.”
Elämänohje Teatterikoneelle:
Nyt kun tuntuu oikea suunta löytyneen, niin tuulta
purjeisiin. Järki ja omien voimavarojen riittävyys
pitää ottaa huomioon.
Ari Lampinen
”Teatterikoneessa soitan kontrabassoa Runollistassa.
Toiminnan voisi tiivistää savolaisittain näin: Naurattele ja suat kaverija, ärvotä nuoma rutussa niin suat ryppyjä.”
Elämänohje Teatterikoneelle:
Ne tekköö jotka ossoo, jotka ee ossoo ne arvostelloo.
Turha hättäely ja voohoilu on mieljkuvituksen viärinkäättöö.
Minna Tuomanen
Teatterikoneessa vuodesta 2005.
Näytelmät ja roolit:
Ilonen talo- Auri
Marie Valerie- Tähdestä unohduksiin
Minusta tulee isona- Liisa
Hiekkalaatikkoperhe- Ritu
Pönttöjuttu- Lasi
Laulukoneen osana sen keksimisestä asti eli kirjamessuilta 2006.
”Suurimpana pääomana henkilökohtaisella tasolla pitäisin sitä, että Marie Valerie ja Laulukone rohkaisivat minua laulamaan julkisesti ja vieläpä selvin päin.. 
Toinen tärkeä asia on se, että näytelmien roolihahmoissa oli jotain muutakin kuin pelkkää komediaa.”
Elämänohje Teatterikoneelle:
Teatterikoneen kannattaa jatkaa.
Mikko Kokki
Teknikko.
Eveliina Sirkeinen
Mukana Runollistassa.
Tuija Kiviranta
Mukana Runollistassa.
Matkan varrella mukana olleita teatterin tekijöitä:
Mika Terävä
”Olen ohjannut Teatterikoneelle kolme näytelmää (Ilonen talo 2005, Hiekkalaatikkoperhe 2007 ja Pönttöjuttu 2008). Ilonen talo oli dramatiosointi Kreetta Onkelin romaanista, kaksi viimeksi mainittua näytelmää taas omia käsikirjoituksiani, jotka muokkautuivat näytelmäprosessien aikana yhdessä näyttelijöiden kanssa.
Teatterikoneessa olen saanut toteuttaa taiteellista kunnianhimoani vakavan leikillisessä ympäristössä osaavien ihmisten kanssa. Paitsi näyttelijät ja teknikot, myös tuottajat ovat olleet rautaisia ammattilaisia. Parasta on ollut nimenomaan yhdessä tekemisen meininki ja kiertävien esitysten osalta ajatus siitä, että mikä tahansa tila muuntuu korkeatasoiseksi teatteritilaksi. Koneen esityksissä on myös aina mukavasti strömöä.”
Elämänohje Teatterikoneelle:
Kone toimii parhaiten ja arvaamattomimmin kun muttereiden paikkaa ja pyörimissuuntaa muistaa säännöllisen epäsäännöllisesti vaihdella. Joskin mikäpä minä olen Konetta neuvomaan, Teatterikone tietää tämän itsekin.
Soile Niinikoski
”Olen näytellyt kesäteatterissa Minusta tulee isona
Muistoksi jäi ihanan erilainen kesä taiteen parissa. Sain tehdä sitä mistä tykkään hauskojen ihmisten parissa. Oli hienoa tehdä työtä ammattilaisten kanssa ja saada ohjeistusta heiltä. Varmuuteni esiintymiseen kasvoi projektin myötä ja opin pistämään itseni likoon ajattelematta muiden mielipiteitä.”
Elämänohje Teatterikoneelle:
”Näyttelijän tuntee siitä, että hän sanoo: Se on minun mielipiteeni”
-Brana Crncevic
Jani Kiiskilä
”Teatterikoneessa mie olen tehnyt kaikenlaista: ideoinut, kirjoittanut, hiukan ohjannut, lavastanut ja rakentanut katsomoa, värjäyttänyt hiukseni, kasavattanut parran ja HUOM! laulanut ja soittanut! ja ennen kaikkea nauttinut teatterikoneen ihanista ihmisistä, tekemisen meiningistä ja ystävyydestä!
Teatterikone vahvisti uskon omaan tekemiseen, lähinnä näyttelemiseen. Ensimmäinen vuosi kesäteatterissa oli itselle iso kokoemus, mikä on myös mahdollistanut sen jälkeen hakeutumisen muille näyttämöille.”
Elämänohje Teatterikoneelle:
Kyntäkää syvältä! Älkää jääkä pinnallisiin, mustalta mullalta maistuviin aiheiseen, työntäkää auranne syvälle kiviseen ja juurakkoiseen, suomalaisesta mestsästä raivattuun kaskimaahan!!
Matti Koistinen
”Teatterikoneessa olen tuottanut, valosuunnitellut- ja ajanut.
Teatterikone oli minulle ihan huikea koulu, jonka myötä sain ammattitaidon kulttuurituottajan ammattiin. Mutta ennen kaikkea Teatterikoneessa sai tehdä hommia mahtavien ihmisten kanssa sellaisten asioiden parissa, jotka koin itselleni todella tärkeiksi. Tiivistetysti siis ammattitaitoa, ihmissuhteita ja jotakin josta voi olla ylpeä. Aina.”
Elämänohje Teatterikoneelle:
Pysy aina Teatterikoneena, äläkä ikinä kasva isoksi!
Jouni Huhtaniemi
”Ilonen talo tulee ensimmäisenä mieleen, hikoilin siinä 17 roolissa – muun muassa isoäitinä ja Jekku-koirana. Jälkeenpäin hoksasin, että se oli näytelmä, jossa valtaosa esittämistäni hahmoista kuoli…. No mutta ikimuistoisia reissuja tuli tehtyä sen proggiksen kanssa, mainioita alkulämmittelyakteja (heh), roudausta ja lämmintä meininkiä. Niin ja voitto Mikkelin näyttämöpäiviltä!
Ilosen talon lisäksi olen päässyt koneen osana mukaville pikkukeikoille ja performanssaamaan. Pääomaa on siis kertynyt mukavien muistojen, mahtavien ihmissuhteiden ja opettavaisten kokemusten kautta.”
Elämänohje Teatterikoneelle:
Taidan olla vähän huono antamaan ohjeita koneelle, mutta teatterista ja eräidenkin ohjaajien käyttämä ‘PIDÄ TOI’ voisi toimia hyvin. Pitäkää into, leikki, liekki ja mieli mukana – siinä piisaa pontevaa biopolttoainetta nyt ja tulevaisuudessa!
Satu Halonen
”Olen kirjoittanut, ohjannut, näytellyt, laulanu, ommellu, maskeerannu, kampaa ja harjaa käyttäny. Nauttinu.
Hyviä muistoja. Hienojen hetkien jakamista yleisön kanssa. Työskentelyn monimuotoisuus. Yhtenä päivänä harjoittelet lavalla ja toisena riehut vasaran kanssa tekemässä lavaa.
Ilman Teatterikonetta en myöskään olisi osallistunut Sauna Neito kilpailuun. Tosin titteli meni toiseen ja aivan oikeaan osoitteeseen.”
Elämän ohje Teatterikoneelle:
Levitä siipesi…tai tarkemmin ottaen osasi ja lennä! Samalla kertoen tarinaasi, kuulijoita on aina.
Haihatus
”Olemme tehneet lavastusta Salaisuuden vartijaan ja Minusta tulee isona yms. kuvallista
taidelaitosten välistä yhteistyötä. Tästä on jäänyt uusia verkostoja ja ystäviä. On ollut myös mielenkiintoista päästä kulissien taakse näkemään teatterin tekemistä alusta loppuun.”
Elämänohje Teatterikoneelle:
SITKEYTTÄ! ja iloa.
Sini Lavia
”Olin näyttelijänä Minusta tulee isona- näytelmässä ja esitin siinä poikaa nimeltä Ripa. Mulle jäi tuosta paljon esiintymiskokemusta, loistava kesä, ihania ystäviä ja tuttavia, teatteria joka näkökulmasta ja lauluja jotka soi päässä edelleen.”
Elämänohje Teatterikoneelle:
Rakkautta ja rauhaa, antakaa kaikkien kukkien kukkia, ei sotia voiteta sotimalla!
Elisa Lahtonen
”Vuonna 2007 olin mukana Mikä minusta tulee isona -näytelmässä, jossa oli jo pitkän uran tehneitä näyttelijöitä mukana. Asiansa osaavia showihmisiä oli mukava seurata, ja heiltä oppi paljon uutta. Näytelmässä esitin pikkupoikaa, mutta koltiaisen nimeä en kyllä tähän hätään muista. Mieleenpainuvinta näytelmässä oli leppoisat laulut, vaikkei allekirjoittanut oikein laulamisen jaloa taitoa osannutkaan.. Onneksi porukassa oli oikein oikeitakin laulajia, jotka paikkasivat meikäläisen määkymistä. Tuona kesänä tuli erottua ensimmäisestä suuresta rakkaudesta, ja näytelmän väsääminen ja useat harjoituskerrat viikossa auttoivat uskomattoman paljon silloin suurelta tuntuvassa eroprosessissa. Näytelmän harjoitukset olivat rentoja, mutta muistaakseni hommat saatiin hoidettua joka kerralla. Taidettiin sitä joskus vähän laiskotellakin, mutta eipä se mielestäni näytelmän tasossa näkynyt, vaan aikaan saatiin erinomainen luomus. Treeneissä jokainen sai itse muokata näytelmää ja hahmoaan omanlaisekseen, joka oli mukava lisä harjoittelulle. Joutui itsekin miettimään tarinan kulkua ja hahmojen vuorovaikutusta. Annu oli ohjaajana siitä loistava, että piti tiukan jöön joka harjoituksissa, mutta omalla rennolla tavallaan, näin harjoittelusta ei tullut pakkopullaa. Tomera ohjaaja antoi vinkkejä osaavasti, ja mielestäni opin pirusti uutta prokkiksen aikana. Tässäkin näytelmässä ryhmähenki oli loistava, hauskaa oli vaikka joskus väsyneet ”taiteilijat” vähän rähisivätkin toisilleen..
Prokkiksista on jäänyt käteen mahtavia, ellei erinomaisia, kokemuksia, harvenneita hiuksia ja uusia ystäviä. Ehkä tämmöinen kaappinäyttelijäkin oppi uusia asioita, vaikkei vielä itseään näyttelijäksi voi sanoakaan. Kaiken kaikkiaan mukavaa on ollut ja Teatterikoneen tullessa mainituksi, tulee aina hymy huulille. Harmittavaa, että ei enää pääse eikä kerkeä vastaaviin projekteihin mukaan.”
Elämänohje Teatterikoneelle
Pitäkee sama ammattitaitoisen rento linja, niin hyvä tulee. Hommat on hyvä saada tehdyksi, mutta parempaa jälkeä tulee, kun asiat ottaa lunkisti.
Tuuli Lavia
”Näyttelin kesänäytelmässä, Minusta tulee isona…
Koko kesä oli aivan mahtava, sain paljon uusia ystäviä ja pääsin näkemään vanhoista tutuista ja itsestäni uusia puolia ja piilossa olleita kykyjä. Kesä toi tullessaan paljon esiintymiskokemusta, hermojen hallintaa ja välillä niiden menettämistä, itseluottamusta, ihania ihmisiä, makkaran syömistä väliajalla, hyviä bileitä, itkua, naurua, mahtavia kesäbiisejä,jalkapalloa… Mahtavaa, mahtavaa!!”
Elina Lepistö
”Kesä 2007 kului Minusta tulee isona-näytelmän parissa harjoitusten ja esitysten parissa, roolina Lyyli, yksi pihan lapsista. Muuten olen vain hengessä mukana ja ihailemassa hienoa työtä takaosastolla.
Kesästä 2007 jäi mahtavat muistot hyvästä porukasta, jotain ihmeellistä voimaa kestää kesän sateita (niissä myrskyissä jotenkin karaistui!) ja rohkeutta olla aina välillä se pihan Lyyli…”
Elämänohje Teatterikoneelle:
Älkää ikinä lopettako! Teidänlaisia ei ole tässä maailmassa liikaa.
Antti Marjakangas
Mukana näytelmässä Salaisuuden vartija.
Anu-Anette Varho
Mukana näytelmässä Minusta tulee isona.
Aapo Repo
Mukana näytelmässä Minusta tulee isona.
Hanna Pulkkinen
Mukana näytelmässä Ilonen talo.
Kirsi Kärnä
”Olin mukana lavalla oikeastaan vain kerran, Vakiopaineessa syksyn avajaisissa 2007. (onpa siitä jo aikaa) Sitten treenailtiin pitkin syksyä Runnollistaa ja feidasin keikat toisen keikan takia..rahallista…Onneksi vajaus ei halvaannuttanut esitystä.
Minä sain Teatterikoneen osasena osakseni hersyvän ilmapiirin ja kollektiivin, johon oli ilo ja ylpeys kuulua ja joka tuli minulle oikealla hetkellä. ”
Elämänohje Teatterikoneelle:
”Isä kirjoitti mulle kerran kirjelapun: Ajattele suuria, mutta iloitse pienistä. Se on aika hyvä elämänohje minusta.”
